1.11.2013

In 2020.

Kuvitellaan että vuosi on 2020. Mitä minulle ja orjalleni kuuluu? Missä elämäntilanteessa olemme? Olemmeko enää "me"? Tässä minun näkemykseni asioista.

Jos kaikki menee putkeen ja samaan rataan nykyisen kanssa, olemme edelleen yhdessä tuolloin. Asuisimme yhdessä keskustassa ja olisimme onnellisesti kihloissa, kumpikin rakastamassaan työssään. Lapsia ei vielä tarvisi edes miettiä, tulevat jos tulevat. 

24/7 olisi osa elämäämme ja aina kun olisimme kotona tai muuten toistemme seurassa, tämä näkyisi arjessamme. Ehkä olisimme tässä vaiheessa uskaltaneet jo kertoa jollekkin kaverille/tuttavalle elämäntyylistämme, jolloin voisimme myös olla jonkun muun seurassa omana itsenämme. Välillämme vallitsisi syvä kunnioitus ja luottamus ja tietäisimme molemmat että syytä mustasukkaisuuteen tai muuhun ei ole.

Vaikka meillä olisikin dom/sub-suhde, normaalia parisuhdehoitoa ei saa unohtaa. Kummallakin olisi oma arkensa, mutta toista tuettaisiin ja oltaisiin läsnä asemasta riippumatta ja jos tilanne vaatii, hieman asemasta lipsuttaisiin. Tarvittaessa orja pystyisi olemaan vahva kihlattu, joka tukee vaikeissa tilanteissa ja asioissa.

Kaikki epävarmuus ja kysely ja turha miettiminen olisi poistunut suhteestamme ja kaikki asiat tulisivat luonnostaan ja helposti. Kumpikin vaan yksinkertaisesti nauttisi olostaan suhteessa ja haluaisi tehdä toisen onnelliseksi.

-Valtiatar

Ei kommentteja: