Kuulumisia ja arjen pyöritystä.

Heipähei jälleen. Ilmeisesti kirjoittajan blokki on jälleen iskenyt, kun ei ole tekstiä tullut kuukauteen. Nytpä siis ajattelin kertoa hieman meidän kuulumisia, niin pervoilun tunnelmissa kuin myös sitten ihan normiarjessa.

Arki meillä molemmilla on hyvin kiireistä ja hektistä. Kulta käy töissä ja treenaa ja itse käyn koulussa, töissä ja treenaan, joten joskus on vaikeaa löytää sitä yhteistä aikaa. Kun tätä yhteistä aikaa sitten on, siitä halutaan tietenkin ottaa kaikki irti. Nautin suuresti parisuhteemme nykyisestä tilanteesta, sillä en olisi uskonut että pääsisimme näin nopeaa, jos koskaan, tällaiseen tilanteeseen. Riitely on hyvin vähäistä, olemme molemmat avoimempia toisillemme, kommunikoimme ihan uudella tavalla ja ah niin ihana hellyys on palannut suhteeseemme. Tuntuu että olen nyt yhtä rakastunut kuin silloin kun aloimme ensimmäisen kerran seurustelemaan. Tuota toista nyt on aina ollut hyvin vaikea lukea, mutta toivon että hän tuntee samoin.

Vanhat asiat toki painavat aina välillä mieltä ja meinaavat ainakin minut ajaa hulluuden partaalle. Monet epätoivon ja itsesäälin täytteiset illat olen joutunut viettämään ajatusteni kanssa, mutta niistäkin olen kunnialla selvinnyt :) Nyt ensimmäistä kertaa minusta todella tuntuu että voin antaa kaiken anteeksi ja ehkä jopa unohtaa menneet. Luottamus kasvaa ajan kanssa.

Vaniljaseksi ja pervoilu. Itse pidän ja rakastan kumpaakin, kultani taas ei oikein vaniljaseksistä ole koskaan välittänyt, joten näiden kahden kanssa tasapainoilu voi olla hankalaa. Seksin määrä muutenkin on nyt ollut vähän laskusuhdanteessa, kuukauden sisällä ollaan pervoiltu kahdesti ja normiseksiä harrastettu kerran (itse kun jaksaisin vaikka joka päivä). Tähänkin on valitettavasti syynä kiireinen arki. Jos pääset töistä puoli 10 illalla ja sitten tulet kotiin ja syöt niin ihan ymmärrettävää on väsymys siinä vaiheessa.

Eilen kumminkin pervoiltiin pitkästä aikaa ja joka kerta sen vaan huomaa että onhan se mukavaa hommaa. Käsiraudat ranteisiin ja piiska viuhumaan. Jalkapuu on sen saamisen jälkeen ollut mukana jokaisessa sessiossamme, sen verran näppärä ja kiva laite se on. Haluaisin hankkia jonkun kepin tai jonkun, millä saisin tehtyä kunnon jäljet kullan täydelliseen takamukseen, mutta en sitten tiedä mikä se olisi. Rottinkikeppi ehkäpä? Ideoita saa laittaa tulemaan, olisin kiitollinen. Olen viimein alkanut käyttää enemmän voimaa lyönneissä ja otteissa, sekä saamaan taas itsevarmuuttani takaisin. Ennen pelkäsin liikaa satuttavani toista yli rajojen ja tekeväni jotain väärää, mutta nyt se pelko on haihtunut. Uskallan tehdä mitä haluan.

Kuulumisiin!
-Aakoo